Sivut

23. helmikuuta 2014

Kannattaako, onko hyötyä, minulle?

Moni illalla sotkuiselta tuntunut ajatus on aamulla yllättävän kirkas. Aamu on usein minulle tehokasta työskentelyaikaa. Aamu on myös tiukkoina hetkinä pakopaikka ja keino kerätä itseään, päästä tehtävien tasalle. Silloin laitan kellon soimaan tavallistakin aikaisemmin ja saan pari tuntia aikaa, jolloin kadulla ei näy ketään eikä naapurissa valoja. Maailma ei ole vielä ravistanut unihiekkoja silmistään - maailma ei odota minulta mitään.

Usein kuitenkin tuntuu jo heti aamusta, että maailma ei odota. Päivä lähtee käyntiin väärinpäin, vääristä asioista käsin. Sähköpostit, uutiset, koulutehtävät, blogit ja twitter-viestit täyttävät ajatukset.


Viime sunnuntaina heräsin ja punnitsin mielessäni kysymystä: lähdenkö nyt messuun vai mitä kaikkea muuta ehtisinkään tehdä sinä aikana? Onko järkeä? 

Messussa sitten, kuten usein aiemminkin, saarna kolahti omalle kohdalle. Pappi aloitti kysymällä: Kannattiko tulla messuun?  Ja jatkoi puhumalla siitä miten me ihmiset punnitsemme ja laskelmoimme. Tämän tehokkuuden ja hyödyn maksimoinnin jalkoihin jää usein myös Jeesuksen kanssa viettämämme aika. Alamme punnita myös sitä hyötynäkökulmasta ja arjen kiireiden keskellä tuntuu vaikealta pysähtyä ja hiljentyä Sanan ja rukouksen äärelle. 

Jeesuksen opetuslapset luopuivat aikanaan monista asioista lähtiessään seuraamaan Jeesusta. Myös heidän mieleensä nousi välillä samanlaisia kysymyksiä: ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?” (Matt. 19: 27)

Viime viikolla rukoilin ystävän kanssa ja hänelle tuli rukouksessa mieleen kuva, jossa kävelin Jeesuksen kanssa rannalla. Kävelimme rauhallisesti ja Jeesus nosti aina välillä hiekasta simpukan, avasin sen ja näytti minulle sen sisällä olevan kauniin helmen. 

Jeesus kaipaa juuri minua lähelleen. Ja minä kaipaan Jeesuksen lähelle. Hänen kanssaan vietetty aika ei mene hukkaan.

Jeesus vastasi Pietarin kysymykseen:


Jumalan armo on asia, jota emme omalla laskelmoinnilla ja yrityksellä voi saada.  Jumalan armoa ei ansaita, vaan se saadaan lahjana. Minä voin kuitenkin tehdä valintoja, joiden ansiosta voin viettää enemmän aikaa Jeesuksen kanssa. Silloin Hän saa tilaisuuden näyttää minulle kauneimpia helmiään ja armonsa laajuutta.

Voisin aloittaa aamuista.


-Liina

*Kuvat esimerkkejä positiivisista aamujen aloituksista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!